Matias Kupiainen

Soittoura

Soittovuosia yhteensä 26, joista 16 klassisella puolella. Sähkökitara hyvin pitkälti itse opiskeltu. Oppilaitoksia: Helsingin Konservatorio, Pop & Jazz Konservatorio, Sibelius-Akatemia, Pohjois-Helsingin Musiikkiopisto, Meri-Helsingin Musiikkiopisto. Keikkoja Stratovariuksen kanssa tulee heitettyä aika runsaasti.

Esikuvat

John Petrucci, Al Di Meola, Michael Romeo, Steve Vai, Van Halen, Roope Latvala, Alexi Laiho, Paco De Lucia, John McLaughlin, Richard Andersson, Jens Johansson, Eric Johnson

Tsekkaamisen arvoiset artistit

Decapitaded, Nile, Wintersun, Strapping Young Lad, Devin Townsend, Symphony X, Whitesnake, Gustav Holst, Heitor Villa-Lobos, Alberto Ginastera, Waltari, Muse, Necrophagist, Yes, Nektar, Camel, Happy The Man, Dismember, Entombed, Queens Of The Stone Age, Earth Wind and Fire.......

Soittovarusteet

Ruokangas Hellcat Custom-kitarat Bogner Überschall Marshall vahvistimia Voodoo Lab GCX Fractal Audio Axe FX-II Dunlop Custom Wah Sennheiser-langattomat Mission-expressiopedaalit Liquid Foot-midikontrolleri

Matias Kupiainen ja matka Stratosfääriin

Musikaalisessa perheessä kasvanut Stratovarius-yhtyeessäkin taituroiva Matias Kupiainen ei turhaan lepää laakereillaan. Noin puolet vuodesta vietetään studiolla Valimossa, ja toinen puolikas kuluu Stratovariuksen kanssa keikoilla ja kiertueilla. Matias Kupiainen aloitti kitaransoiton neljän vuoden iässä, eikä kulunut kauaa kun tuo miehenalku jo tarttui yhdeksänvuotiaana sähkökitaraan. Akustisen soittoa hän jatkoi 20 ikävuoden kulmille, mutta soitto loppui kirjaimellisesti metallioveen Kupiaisen sormen jäädessä sen ja ovenkarmin väliin. Sormivammasta toivuttuaan mies on keskittynyt sähkökitaraan, ja tuloksia on syntynyt; menestyksekkäitä kokoonpanoja on jo takanakin useita, ja nykyään hän soittaa maailmallakin huippusuositun Stratovarius-yhtyeen riveissä. "Muistan elävästi ekan ison festarikeikan Stratovariuksen kanssa. Oltiin Yhdysvalloissa Masters of Rock -festareilla ja jengiä oli joku 50 000. Tilanne oli niin absurdi, että nauroin lavalla ekan vartin eikä soitosta tullut mitään..", naureskelee Kupiainen miettiessään millaista oli siirtyä soittamaan Stratovariuksen kanssa. Keikkaelämästä puhuttaessa käy selväksi että Kupiainen on kokenut kiertueilla paljon. Normaalien keikkatarvikkeiden kuten kitaran ja vahvistimien lisäksi hän kantaa mukanaan magnesiumia. "Se on kitaran jälkeen tärkein juttu, varsinkin kiertueilla. Eipähän kädet ainakaan kramppaa soittaessa." Keikkailun ja studiotyön ohella Kupiainen kertoo myös opettavansa kitaransoittoa yksityisesti, jos vain aikaa riittää. Hän on myös mukana kesäisin järjestettävällä Lappajärven rock-musiikkileirillä opettajana. Kuten Rockwayllä, hän opettaa muutenkin mielellään soolonsoittoa. "Melodian kuljetus on hyvä oppia kunnolla. Varsinkin improvisoidessa siitä on apua. Myös otelaudan hallinta on tärkeää, ja noita on kyllä kiva opettaa." kertoo hän mietiskellen opettamisensa syvällisiä saloja. Opettaessaan on Kupiaisella käytössä paljon omilta opettajilta opittuja keinoja. Vaikka hän onkin opiskellut sähkökitaraa lähes kokonaan itseopiskeluna, on akustisen kitaran puolelta otettu paljon vaikutteita. Erilaisten tekniikoiden yhdistely soolonsoitossa ja kärsivällisyys ovat kantaneet pitkälle, ja mies opettaa niistä mielellään eteenpäin. Kuitenkaan studion puolella tilanne ei ole niin helppo. "Toisin kuin kitaransoiton opettamisessa, studion puolella tekniikka kehittyy alati ja on mukauduttava jonkin verran. Opettamisessa onneksi voi aika pitkälti käyttää hyväksi havaittuja keinoja vaikka seuraavat 50 vuotta.", miettii Kupiainen. Keikkailun ohella Kupiaisen elämään kuuluu isona osana matkailu ja oma lapsi. Vaikka vapaa-aikaa ei aina liiemmin ole, asettuu järjestyksessä ensimmäiseksi aina perhe. Inspiraation lähteitä ei Kupiainen poimi liiemmin ympäriltään, vaan biisinkirjoitusprosessi on hajanainen. Mies ei myöskään liiemmin kuuntele musiikkia, mutta toisaalta studiolla työskennellessä saa kuulla jos jonkinlaista tuotantoa. Kupiaisen soittovarusteet ovat maailmanluokan kitaristin tasoa. Sekä kitaroita että vahvistimia löytyy mielettömät määrät, mutta roudareiden onneksi niistä vain osa on vakituisessa kiertuekäytössä. Miehen kustomoidut Ruokankaan Hellcat -kitarat pitävät sisällään yhtä jos toista, ja niitä kulkee aina keikoilla muutamia kappaleita, kaiken varalta. Arvokkain soittopeli kaikista on hänelle kuitenkin Paul Reed Smith Artist Series I -sähkökitara. "Sain kyseisen kepin ollessani kasiluokalla. Se oli mieletön löytö, enkä tähän mennessä ole löytänyt parempaa touchia omaavaa soitinta.", kuvailee Kupiainen kitaran historiaa. Vaikka Kupiainen onkin päässyt nauttimaan isommassa bändissä soittamisesta jo jonkin aikaa, tulee haaveista kysyttäessä mieleen muutama muusikko, joiden kanssa hän mielellään soittaisi. Maininnan arvoisiksi nousevat Mike Portnoy, Marco Minnemann ja Steve Gadd. Ties vaikka näkisimme nämä miehet joskus samalla lavalla. Kupiainen haluaa myös viestittää nuorille soittajille, ettei kaikki ole aina valmiiksi pöytään katettua. Vaikka nykypäivänä soittotaidon oppimista helpottaa jos jonkinlainen tietotekninen laite, niin kyllä kitaran hallitseminen vaatii harjoitusta ja paljon työtä. "Kärsivällisyys on valttia", lausahtaa Kupiainen.

Harrastukset

Keikoilla notkuminen ja oudoissa paikoissa hengailu.