top of page

Kokeilemalla ilmaiseksi saat koko sisältömme käyttöösi viikon ajaksi. Kokeilu päättyy automaattisesti, etkä sitoudu mihinkään.

Saman aiheen kursseja

Säveltämisen peruskurssi
Kurssi info
Kurssi info

sointukiertojen tekemistä
hyvien melodioiden tekoa
toimivia kappalerakenteita
monipuolisia soinnutusvaihtoehtoja

Omien kappaleiden säveltäminen on kivaa puuhaa, kunhan alkuun pääsee. Tällä kurssilla esitellään erilaisia tapoja päästä alkuun erityisesti sävellystyössä.

Kappaleiden syntyprosessia havainnollistetaan esimerkiksi sointukulkujen ja melodioiden kautta. Asioita tarkastellaan sekä teoriassa että käytännössä.

Kurssin opettaja

Aleksi Ojala on muusikko, musiikintekijä ja musiikinopettaja. Oppitunneilla asiaa biisinkirjoittamisen eri osa-alueista.

Aleksi Ojala

Kurssin sisältö

Prologi

1

​

Prologi

1.

NULL

Prologi

1

Biisinteko, johdanto

1

Johdanto Aleksi Ojalan oppitunteihin biisinteosta

Biisinteko, johdanto

1.

02:26

Biisinteko, johdanto

1

Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen

1

Biisintekoon pääsee käsiksi monilla eri tavoilla.

Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen

1.

03:24

Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen

1

Sävellys-osion johdanto

1

Minkälaisia asioita käsitellään Sävellys-osiossa?

Sävellys-osion johdanto

1.

01:11

Sävellys-osion johdanto

1

Sointukierrot

1

​

Sointukierrot

1.

NULL

Sointukierrot

1

Mikä on sointukierto?

1

Sointujen on rajallinen määrä, mutta niitä voidaan asetella eri lailla peräkkäin.

Mikä on sointukierto?

1.

03:16

Mikä on sointukierto?

1

Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet

1

Tarkastellaan tavallisimpia sointuja etumerkittömissä sävellajeissa.

Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet

1.

03:13

Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet

1

Ensimmäiset soinnut demobiisiin

1

Aloitetaan esimerkkikappaleen tekeminen tällä kertaa sointukierrosta.

Ensimmäiset soinnut demobiisiin

1.

02:49

Ensimmäiset soinnut demobiisiin

1

Lisää tyypillisiä sointukiertoja

1

Eräs paljon käytetty sointukierto on duurisävellajin IV-V-VI.

Lisää tyypillisiä sointukiertoja

1.

01:17

Lisää tyypillisiä sointukiertoja

1

Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2

1

Yksi yleisimmistä sointukierroista on duurisävellajin I-IV-V. (osa 2)

Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2

1.

03:31

Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2

1

Melodia

1

​

Melodia

1.

NULL

Melodia

1

Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen

1

Sointukierto, melodia ja sanoitus liittyvät tiukasti yhteen.

Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen

1.

01:43

Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen

1

Hyvän melodian tunnusmerkkejä

1

Monet hyvät laulumelodiat seuraavat tiettyjä sääntöjä.

Hyvän melodian tunnusmerkkejä

1.

03:31

Hyvän melodian tunnusmerkkejä

1

Melodian teko laulaen ja soittaen

1

Usein uudet melodia-aihiot juolahtavat mieleen soitellen ja laulellen.

Melodian teko laulaen ja soittaen

1.

03:43

Melodian teko laulaen ja soittaen

1

Melodian teko soittaen

1

Melodian säveltäminen onnistuu myös soittimella.

Melodian teko soittaen

1.

02:17

Melodian teko soittaen

1

Riffit

1

​

Riffit

1.

NULL

Riffit

1

Riffien peruspalikoita

1

Riffit pohjautuvat usein joko pentatonisille tai blues-asteikoille.

Riffien peruspalikoita

1.

07:45

Riffien peruspalikoita

1

Rakenne

1

​

Rakenne

1.

NULL

Rakenne

1

Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

1

Pop- ja rock-kappaleet rakentuvat useimmiten tietynlaisista osista, joita toistellaan sopivassa suhteessa.

Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

1.

04:14

Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

1

Kertosäkeistön ominaisuuksia

1

Kertosäkeistöön pyritään lataamaan kappaleen huippuhetket.

Kertosäkeistön ominaisuuksia

1.

03:36

Kertosäkeistön ominaisuuksia

1

Demo-biisin sävellyksestä

1

Tarkastellaan Mä oon sun -demo-kappaletta sävellyksen osalta.

Demo-biisin sävellyksestä

1.

05:52

Demo-biisin sävellyksestä

1

Harmonia

1

​

Harmonia

1.

NULL

Harmonia

1

Johdanto sointujen laajentamiseen

1

Pohjustetaan käytettävissä olevan sointupaletin laajentamista.

Johdanto sointujen laajentamiseen

1.

00:57

Johdanto sointujen laajentamiseen

1

Soinnun perussävel

1

Perussävel löytyy jo soinnun nimestä.

Soinnun perussävel

1.

01:36

Soinnun perussävel

1

Soinnun terssi

1

Soinnun terssi määrittää soinnun luonnetta.

Soinnun terssi

1.

03:50

Soinnun terssi

1

Soinnun kvintti

1

Kolmisoinnun kolmas ääni on kvintin päässä perusäänestä.

Soinnun kvintti

1.

07:35

Soinnun kvintti

1

Soinnun seiskasävel

1

Nelisoinnuista yleisimpiä ovat seiskasoinnut.

Soinnun seiskasävel

1.

05:51

Soinnun seiskasävel

1

Soinnun ysisävel

1

Ysisoinnussa on periaatteessa viisi ääntä.

Soinnun ysisävel

1.

03:59

Soinnun ysisävel

1

Sus-soinnut ja kuutonen

1

Tutustutaan vielä pariin sointutyyppiin, nimittäin sus-sointuihin ja kuutosiin.

Sus-soinnut ja kuutonen

1.

04:44

Sus-soinnut ja kuutonen

1

Sointutehot ja korvaussoinnut

1

Sointujen tehossa on kyse niiden asemasta sävellajin ensimmäiseen asteesen suhteutettuna.

Sointutehot ja korvaussoinnut

1.

07:14

Sointutehot ja korvaussoinnut

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 1

1

Tutustutaan esimerkkikappaleeseen, jonka avulla korvaussointujen käyttöä harjoitellaan.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 1

1.

02:00

Korvaussoinnut käytännössä, osa 1

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 2

1

Muutetaan hieman esimerkkikappaleen soinnutusta.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 2

1.

02:31

Korvaussoinnut käytännössä, osa 2

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 3

1

Kokeillaan taas toisenlaista soinnutusta esimerkkikappaleeseen. Osa 3.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 3

1.

02:15

Korvaussoinnut käytännössä, osa 3

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 4

1

Kokeillaan taas toisenlaista soinnutusta esimerkkikappaleeseen. Osa 4.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 4

1.

03:26

Korvaussoinnut käytännössä, osa 4

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 5

1

Lähestytään esimerkkikappaletta nyt molli-blues -tunnelmissa. Osa 5.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 5

1.

02:05

Korvaussoinnut käytännössä, osa 5

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 6

1

Laitetaan esimerkkikappaleen soinnutus vielä kerran uusiksi. Osa 6.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 6

1.

03:45

Korvaussoinnut käytännössä, osa 6

1

Sointuvalikoiman laajentaminen, johdanto

1

Lähdetään laajentamaan käytettävissä olevaa sointuvalikoimaa sävellajiin kuuluvien äänien ulkopuolelle.

Sointuvalikoiman laajentaminen, johdanto

1.

02:25

Sointuvalikoiman laajentaminen, johdanto

1

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 1

1

Duurisävellajin kolmannella asteella käytetään monesti mollin sijaan duurisointua.

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 1

1.

03:31

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 1

1

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 2

1

Duurisävellajin toisella asteella voidaan käyttää mollin sijaan duurisointua.

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 2

1.

02:55

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 2

1

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 3

1

Duurisävellajin neljännellä asteella voidaan käyttää duurin sijaan mollisointua.

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 3

1.

01:53

Sointuvalikoiman laajentaminen, osa 3

1