Saman aiheen kursseja
sointukiertojen tekemistä
hyvien melodioiden tekoa
toimivia kappalerakenteita
monipuolisia soinnutusvaihtoehtoja
Säveltämisen peruskurssi
Omien kappaleiden säveltäminen on kivaa puuhaa, kunhan alkuun pääsee. Tällä kurssilla esitellään erilaisia tapoja päästä alkuun erityisesti sävellystyössä.
Kappaleiden syntyprosessia havainnollistetaan esimerkiksi sointukulkujen ja melodioiden kautta. Asioita tarkastellaan sekä teoriassa että käytännössä.
Tämä kurssi on päivittyvä. Seuraava osa julkaistaan
Odotellessa, voit tutustua muihin kursseihimme!
Kurssin sisältö
Prologi
1
NULL
Julkaisupäivä
Prologi
1.
Prologi
1
Biisinteko, johdanto
1
02:26
Julkaisupäivä
Johdanto Aleksi Ojalan oppitunteihin biisinteosta
Biisinteko, johdanto
1.
Biisinteko, johdanto
1
Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen
1
03:24
Julkaisupäivä
Biisintekoon pääsee käsiksi monilla eri tavoilla.
Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen
1.
Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen
1
Sävellys-osion johdanto
1
01:11
Julkaisupäivä
Minkälaisia asioita käsitellään Sävellys-osiossa?
Sävellys-osion johdanto
1.
Sävellys-osion johdanto
1
Sointukierrot
1
NULL
Julkaisupäivä
Sointukierrot
1.
Sointukierrot
1
Mikä on sointukierto?
1
03:16
Julkaisupäivä
Sointujen on rajallinen määrä, mutta niitä voidaan asetella eri lailla peräkkäin.
Mikä on sointukierto?
1.
Mikä on sointukierto?
1
Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet
1
03:13
Julkaisupäivä
Tarkastellaan tavallisimpia sointuja etumerkittömissä sävellajeissa.
Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet
1.
Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet
1
Ensimmäiset soinnut demobiisiin
1
02:49
Julkaisupäivä
Aloitetaan esimerkkikappaleen tekeminen tällä kertaa sointukierrosta.
Ensimmäiset soinnut demobiisiin
1.
Ensimmäiset soinnut demobiisiin
1
Lisää tyypillisiä sointukiertoja
1
01:17
Julkaisupäivä
Eräs paljon käytetty sointukierto on duurisävellajin IV-V-VI.
Lisää tyypillisiä sointukiertoja
1.
Lisää tyypillisiä sointukiertoja
1
Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2
1
03:31
Julkaisupäivä
Yksi yleisimmistä sointukierroista on duurisävellajin I-IV-V. (osa 2)
Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2
1.
Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2
1
Melodia
1
NULL
Julkaisupäivä
Melodia
1.
Melodia
1
Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen
1
01:43
Julkaisupäivä
Sointukierto, melodia ja sanoitus liittyvät tiukasti yhteen.
Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen
1.
Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen
1
Hyvän melodian tunnusmerkkejä
1
03:31
Julkaisupäivä
Monet hyvät laulumelodiat seuraavat tiettyjä sääntöjä.
Hyvän melodian tunnusmerkkejä
1.
Hyvän melodian tunnusmerkkejä
1
Melodian teko laulaen ja soittaen
1
03:43
Julkaisupäivä
Usein uudet melodia-aihiot juolahtavat mieleen soitellen ja laulellen.
Melodian teko laulaen ja soittaen
1.
Melodian teko laulaen ja soittaen
1
Melodian teko soittaen
1
02:17
Julkaisupäivä
Melodian säveltäminen onnistuu myös soittimella.
Melodian teko soittaen
1.
Melodian teko soittaen
1
Riffit
1
NULL
Julkaisupäivä
Riffit
1.
Riffit
1
Riffien peruspalikoita
1
07:45
Julkaisupäivä
Riffit pohjautuvat usein joko pentatonisille tai blues-asteikoille.
Riffien peruspalikoita
1.
Riffien peruspalikoita
1
Rakenne
1
NULL
Julkaisupäivä
Rakenne
1.
Rakenne
1
Kappaleiden osat ja niiden tehtävät
1
04:14
Julkaisupäivä
Pop- ja rock-kappaleet rakentuvat useimmiten tietynlaisista osista, joita toistellaan sopivassa suhteessa.
Kappaleiden osat ja niiden tehtävät
1.
Kappaleiden osat ja niiden tehtävät
1
Kertosäkeistön ominaisuuksia
1
03:36
Julkaisupäivä
Kertosäkeistöön pyritään lataamaan kappaleen huippuhetket.
Kertosäkeistön ominaisuuksia
1.
Kertosäkeistön ominaisuuksia
1
Demo-biisin sävellyksestä
1
05:52
Julkaisupäivä
Tarkastellaan Mä oon sun -demo-kappaletta sävellyksen osalta.
Demo-biisin sävellyksestä
1.
Demo-biisin sävellyksestä
1
Harmonia
1
NULL
Julkaisupäivä
Harmonia
1.
Harmonia
1
Johdanto sointujen laajentamiseen
1
00:57
Julkaisupäivä
Pohjustetaan käytettävissä olevan sointupaletin laajentamista.
Johdanto sointujen laajentamiseen
1.
Johdanto sointujen laajentamiseen
1
Soinnun perussävel
1
01:36
Julkaisupäivä
Perussävel löytyy jo soinnun nimestä.
Soinnun perussävel
1.
Soinnun perussävel
1
Soinnun terssi
1
03:50
Julkaisupäivä
Soinnun terssi määrittää soinnun luonnetta.
Soinnun terssi
1.
Soinnun terssi
1
Soinnun kvintti
1
07:35
Julkaisupäivä
Kolmisoinnun kolmas ääni on kvintin päässä perusäänestä.
Soinnun kvintti
1.
Soinnun kvintti
1
Soinnun seiskasävel
1
05:51
Julkaisupäivä
Nelisoinnuista yleisimpiä ovat seiskasoinnut.
Soinnun seiskasävel
1.
Soinnun seiskasävel
1
Soinnun ysisävel
1
03:59
Julkaisupäivä
Ysisoinnussa on periaatteessa viisi ääntä.
Soinnun ysisävel
1.
Soinnun ysisävel
1
Sus-soinnut ja kuutonen
1
04:44
Julkaisupäivä
Tutustutaan vielä pariin sointutyyppiin, nimittäin sus-sointuihin ja kuutosiin.
Sus-soinnut ja kuutonen
1.
Sus-soinnut ja kuutonen
1
Sointutehot ja korvaussoinnut
1
07:14
Julkaisupäivä
Sointujen tehossa on kyse niiden asemasta sävellajin ensimmäiseen asteesen suhteutettuna.
Sointutehot ja korvaussoinnut
1.
Sointutehot ja korvaussoinnut
1
Korvaussoinnut käytännössä, osa 1
1
02:00
Julkaisupäivä
Tutustutaan esimerkkikappaleeseen, jonka avulla korvaussointujen käyttöä harjoitellaan.
Korvaussoinnut käytännössä, osa 1
1.
Korvaussoinnut käytännössä, osa 1
1