top of page

Kokeilemalla ilmaiseksi saat koko sisältömme käyttöösi viikon ajaksi. Kokeilu päättyy automaattisesti, etkä sitoudu mihinkään.

Saman aiheen kursseja

Säveltämisen peruskurssi

sointukiertojen tekemistä
hyvien melodioiden tekoa
toimivia kappalerakenteita
monipuolisia soinnutusvaihtoehtoja

Säveltämisen peruskurssi

Omien kappaleiden säveltäminen on kivaa puuhaa, kunhan alkuun pääsee. Tällä kurssilla esitellään erilaisia tapoja päästä alkuun erityisesti sävellystyössä.

Kappaleiden syntyprosessia havainnollistetaan esimerkiksi sointukulkujen ja melodioiden kautta. Asioita tarkastellaan sekä teoriassa että käytännössä.

Tämä kurssi on päivittyvä.  Seuraava osa julkaistaan

Odotellessa, voit tutustua muihin kursseihimme!

Kurssin sisältö

Prologi

1

NULL

Julkaisupäivä

Prologi

1.

Prologi

1

Biisinteko, johdanto

1

02:26

Julkaisupäivä

Johdanto Aleksi Ojalan oppitunteihin biisinteosta

Biisinteko, johdanto

1.

Biisinteko, johdanto

1

Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen

1

03:24

Julkaisupäivä

Biisintekoon pääsee käsiksi monilla eri tavoilla.

Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen

1.

Eri tapoja aloittaa biisin kirjoittaminen

1

Sävellys-osion johdanto

1

01:11

Julkaisupäivä

Minkälaisia asioita käsitellään Sävellys-osiossa?

Sävellys-osion johdanto

1.

Sävellys-osion johdanto

1

Sointukierrot

1

NULL

Julkaisupäivä

Sointukierrot

1.

Sointukierrot

1

Mikä on sointukierto?

1

03:16

Julkaisupäivä

Sointujen on rajallinen määrä, mutta niitä voidaan asetella eri lailla peräkkäin.

Mikä on sointukierto?

1.

Mikä on sointukierto?

1

Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet

1

03:13

Julkaisupäivä

Tarkastellaan tavallisimpia sointuja etumerkittömissä sävellajeissa.

Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet

1.

Sointukiertojen tavallisimmat rakennusaineet

1

Ensimmäiset soinnut demobiisiin

1

02:49

Julkaisupäivä

Aloitetaan esimerkkikappaleen tekeminen tällä kertaa sointukierrosta.

Ensimmäiset soinnut demobiisiin

1.

Ensimmäiset soinnut demobiisiin

1

Lisää tyypillisiä sointukiertoja

1

01:17

Julkaisupäivä

Eräs paljon käytetty sointukierto on duurisävellajin IV-V-VI.

Lisää tyypillisiä sointukiertoja

1.

Lisää tyypillisiä sointukiertoja

1

Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2

1

03:31

Julkaisupäivä

Yksi yleisimmistä sointukierroista on duurisävellajin I-IV-V. (osa 2)

Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2

1.

Lisää tyypillisiä sointukiertoja - osa 2

1

Melodia

1

NULL

Julkaisupäivä

Melodia

1.

Melodia

1

Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen

1

01:43

Julkaisupäivä

Sointukierto, melodia ja sanoitus liittyvät tiukasti yhteen.

Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen

1.

Sointukierrosta melodiaan ja sanoitukseen

1

Hyvän melodian tunnusmerkkejä

1

03:31

Julkaisupäivä

Monet hyvät laulumelodiat seuraavat tiettyjä sääntöjä.

Hyvän melodian tunnusmerkkejä

1.

Hyvän melodian tunnusmerkkejä

1

Melodian teko laulaen ja soittaen

1

03:43

Julkaisupäivä

Usein uudet melodia-aihiot juolahtavat mieleen soitellen ja laulellen.

Melodian teko laulaen ja soittaen

1.

Melodian teko laulaen ja soittaen

1

Melodian teko soittaen

1

02:17

Julkaisupäivä

Melodian säveltäminen onnistuu myös soittimella.

Melodian teko soittaen

1.

Melodian teko soittaen

1

Riffit

1

NULL

Julkaisupäivä

Riffit

1.

Riffit

1

Riffien peruspalikoita

1

07:45

Julkaisupäivä

Riffit pohjautuvat usein joko pentatonisille tai blues-asteikoille.

Riffien peruspalikoita

1.

Riffien peruspalikoita

1

Rakenne

1

NULL

Julkaisupäivä

Rakenne

1.

Rakenne

1

Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

1

04:14

Julkaisupäivä

Pop- ja rock-kappaleet rakentuvat useimmiten tietynlaisista osista, joita toistellaan sopivassa suhteessa.

Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

1.

Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

1

Kertosäkeistön ominaisuuksia

1

03:36

Julkaisupäivä

Kertosäkeistöön pyritään lataamaan kappaleen huippuhetket.

Kertosäkeistön ominaisuuksia

1.

Kertosäkeistön ominaisuuksia

1

Demo-biisin sävellyksestä

1

05:52

Julkaisupäivä

Tarkastellaan Mä oon sun -demo-kappaletta sävellyksen osalta.

Demo-biisin sävellyksestä

1.

Demo-biisin sävellyksestä

1

Harmonia

1

NULL

Julkaisupäivä

Harmonia

1.

Harmonia

1

Johdanto sointujen laajentamiseen

1

00:57

Julkaisupäivä

Pohjustetaan käytettävissä olevan sointupaletin laajentamista.

Johdanto sointujen laajentamiseen

1.

Johdanto sointujen laajentamiseen

1

Soinnun perussävel

1

01:36

Julkaisupäivä

Perussävel löytyy jo soinnun nimestä.

Soinnun perussävel

1.

Soinnun perussävel

1

Soinnun terssi

1

03:50

Julkaisupäivä

Soinnun terssi määrittää soinnun luonnetta.

Soinnun terssi

1.

Soinnun terssi

1

Soinnun kvintti

1

07:35

Julkaisupäivä

Kolmisoinnun kolmas ääni on kvintin päässä perusäänestä.

Soinnun kvintti

1.

Soinnun kvintti

1

Soinnun seiskasävel

1

05:51

Julkaisupäivä

Nelisoinnuista yleisimpiä ovat seiskasoinnut.

Soinnun seiskasävel

1.

Soinnun seiskasävel

1

Soinnun ysisävel

1

03:59

Julkaisupäivä

Ysisoinnussa on periaatteessa viisi ääntä.

Soinnun ysisävel

1.

Soinnun ysisävel

1

Sus-soinnut ja kuutonen

1

04:44

Julkaisupäivä

Tutustutaan vielä pariin sointutyyppiin, nimittäin sus-sointuihin ja kuutosiin.

Sus-soinnut ja kuutonen

1.

Sus-soinnut ja kuutonen

1

Sointutehot ja korvaussoinnut

1

07:14

Julkaisupäivä

Sointujen tehossa on kyse niiden asemasta sävellajin ensimmäiseen asteesen suhteutettuna.

Sointutehot ja korvaussoinnut

1.

Sointutehot ja korvaussoinnut

1

Korvaussoinnut käytännössä, osa 1

1

02:00

Julkaisupäivä

Tutustutaan esimerkkikappaleeseen, jonka avulla korvaussointujen käyttöä harjoitellaan.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 1

1.

Korvaussoinnut käytännössä, osa 1

1