Abdissa Assefa
Aki Haarala
Ako Kiiski
Aleksi Ojala
Antti Utriainen
Antti Ikola
Antti Lipponen
Antti Haataja
Arja Paju
Ben Granfelt
Dan Tigerstedt
Elias Viljanen
Erja Lyytinen
Erkka Korhonen
Euge Valovirta
Gareth Pearson
Heidi Leskinen
Heikki Laine
Herra Rapu
Jaakko Suonio
Jan-Olof Strandberg
Jari Salminen
Jarmo Nikku
Jarmo Saari
Jarmo Hynninen
Jasse Varpama
Joscho Stephan
Jussi Kinnunen
Jyrki Saarinen
Kristian Wahlström
Lasse Parkkila
Lauri Porra
Leevi Leppänen
Lenni-Kalle Taipale
Matias Kupiainen
Michael Manring
Mika Tyyskä
Mika Säily
Mika Sormunen
Mikko Kaakkuriniemi
Mikko Salovaara
Mikko Rintanen
Mikko Kosonen
Miri Miettinen
Mr OX
MR Joulupukki
Niklas Lindholm
Olli Heiskanen
Olli Hyttinen
Paul Jackson
Pauli Halme
Pekka Virtanen
Perttu Vänskä
Pirkka Isotalo
Ricardo Padilla
Risto Kupiainen
Sami Lehto
Sami Järvinen
Samuli Federley
Teemu Vuorela
Teemu Viinikainen
The Oldies
Timo Kämäräinen
Timo Tolonen
Tom Stillman
Tommi Paju
Tuomas Wäinölä
Tuomo Dahlblom
TwistTwist Erkinharju
Varre Vartiainen
Ville Siuruainen
Visa Oscar
Rumpujensoittoni alkoi punk-rockin myötä 1970/1980-lukujen taitteessa, jolloin hoilotin suureen äänen rumpuja soittaessani Pelle Miljoonan tuotantoa. Mieltymykseni menivät nopeasti tanakamman rockin suuntaan, ja ensimmäisissä bändeissäni soitimme covereina paljon mm. Popedaa. Saatunani proge-pistoksen aloimme soittaa bändissä 1980-luvun puolessa välissä mm. Rushin kappaleita. Lopulta päädyin soittamaan progevaikutteista speed metallia 1980-luvun lopulla Papa Rousin' -yhtyeeseen.
Soittourallani alkoi toinen vaihe, kun päätin tehdä musiikista itselleni ammatin – eli kouluttautua, aluksi Raahen musiikkikoulussa klassisissa lyömäsoittimissa, Tauno Räsänen opettajanani. Aloin hakeutua toisenlaisiin musiikkiympyröihin ja soittaa salsa- ja jazzbändissä, ja jopa Oulun Settlement Big Bandissa heti metallimusiikin jatkeeksi. Vuonna 1992 alkoivat sitten kokopäiväiset musiikkiopintoni aluksi Kauhajoen evankelisessa opistossa ja vuodesta 1993 alkaen (Oulunkylän) Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä etupäässä Leevi Leppäsen, Miri Miettisen ja Tommi Rautiaisen ohjauksessa. Olen siitä lähtien toiminut freelance-muusikkona monissa cover-yhtyeissä. Yksi pidempiaikainen kiinnityksin löytyy jazzin saralta tamperelaisen Gildan yhtyeessä, jonka levyllä Shadows (2004) on muutama kappaleenikin. Nykyisin opiskelen vapaa-ajallani säveltämistä ja oma jazzyhtye on suunnitteella.
Aloin suuntautua opetustyöhön PJK:n opintojen aikana aloitettuani opettajanopinnot vuonna 1996. Säännölliset opetustyöt alkoivat Karkkilan työväenopistossa ja Malmin musiikkikoulussa, ja valmistuttuani opettajaksi 2000 sain töitä opinahjossani rumpujensoiton opettajana. Nykyisin opetan siellä edelleen, ja saavutettuani vuonna 2007 filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa musiikkitiede pääaineenani, aloin työskennellä opinnäytetöiden lehtorina. Nykyisin opetan PJK:ssa ammattiopiskelijoille improvisointia, rumpujensoittoa ja rytmiikkaa sekä toimin opettajatutorina. Opetan myös ammattikorkeakoulu Metropoliassa.
Viime vuodet olen aktiivisesti ottanut haltuun länsiafrikkalaista rumpuperinnettä ja työstänyt oppimateriaalia siitä ja muista vaikutteistani kahden rumpukirjan verran. Rumpusettisoiton perusteet (2008) käsittelee nimensä mukaisesti settisoiton alkeita ja etenee suhteellisen kimurantteihin harjoituksiin sekä myös jazzin perusteisiin. Rytmiikkaa rumpusetille (2009) käsittelee rudimentteja, jazzkomppausta ja afrikkalaista rytmiikkaa polyrytmisten settisovellusten muodossa. Rumpukirjoja saa ostettua musiikkiliikkeistä sekä kirja- ja nettikaupoista.
Tärkeimmät rumpuvaikutteeni olen ammentanut seuraavilta rumpaleilta. Kuultuani ensimmäistä kertaa Neil Peartia Rushin Moving Pictures -levyllä, olin ällikällä lyöty, sillä mikään aikaisemmin kuulemani rock-rummutus ei ollut kuulostanut näin sivistyneeltä ja samaan aikaan särmikkäältä. Peartin perään suurimmat vaikutteeni sain Bill Brufordilta Yesin levyltä Fragile ja King Crimsonin levyltä Red. Sitten tuleekin yllättäen Lars Ulrich, sillä hän on minulle aina ja iankaikkisesti yksi suurimmista. Levy Master of Puppets ja kappale ’Disposable Heroes’ ovat vaikuttaneet minuun tavattomasti, ja onhan Lars metallirumpaliksi todella jazz! Jazzin puolelta minuun on vaikuttanut erityisesti Tony Williams ja Philly Joe Jones. Williamsin rummutus Milesin live-levyillä 1963–1965 on se syy, miksi hurahdin jazziin niin voimakkaasti. Myöhemmin olen analysoinut Philly Joea gradussanikin ja vakuuttunut siitä, että hän on kaikkien aikojen komppaaja. Suomalaisista minuun on vaikuttanut tavattomasti Jukkis Uotila sekä muusikkona että määrätietoisena ihmisenä.
Käytän nykyisin pääasiassa Yamaha-rumpuja. Itselläni on Yamahaa kaksi settiä – aivan käsittämättömän hienosti valmistettu, upea PHX-setti (22-10-12-14-16) erityisesti äänitys- ja treenikäyttöön, sekä yleiskeikkasetti Maple Custom Absolute (20-10-12-14). Yhdestä Gretschin jazzsetistä en ole malttanut luopua, sillä siinä on juuri ”ne” koot (18-12-13-14 ja snare 6 œ”). Virveleinä käytän Yamahan 14” x 6” Anton Fig -rumpua, 13” x 6 œ” Sensitive Conceptia ja 12” x 4” Peter Erskine Signaturea. Muut virvelini ovat perinteinen 5” Ludwigin Supra Phonic ja 6 œ” Hammered Bronze.
Symbaalini ovat kaikki Sabiania, jota minulla on kolme settiä. Erityisen ihastunut olen ollut Vault Artisan -sarjaan, josta minulla löytyy 15” Hihat, 16” & 18” Crashit ja 20” & 22” Light Ridet. HHX Legacya on myös setillinen: 14” Hihat, 12” Splash, 17” Crash ja 20” Ride (usein crashina), jota ryydittää usein vielä Vault 22” Ralph Peterson Signature Ride ja HHX 18” Chinese. Kolmas settini on niinikään HHX-sarja: 14” Groove Hats, 7” ja 10” Evolution Splashit, 16” & 18” X-treme Crashit, missä komppaan mielelläni Vault 21” Encore Rideen (Jack DeJohnette) ja yllätän 18” HH Thin Chinalla. Sitten minulla löytyy vielä 20” Prototype Flat Ride.
Rockawayn rumputunneilla settinäni käytin PHX:iä ja Sensitive Concept virveliä, sekä symbaaleinani olivat Artisan hihat ja crashit, Vault Peterson ride, HHX Legacy Splash ja HHX Chinese.
Olen ollut vuodesta 2006 intohimoinen juoksija ja vuonna 2008 juoksin ensimmäisen maratonini. 2006 jaksoin juosta 2 km, joten kehitykseeni voin olla todella tyytyväinen. Nykyisin juoksen kuukaudessa 100-150 km. Ennätykseni maratonilla on 3:53 ja puolikkaalla 1:43. Juoksen vuosittain yhden maratonin ja useampia puolikkaita, ja puolimaratonkunnossa pyrin pitämään itseni jatkuvasti. Juoksussa saan purettua ajatuksiani ja kuunneltua rauhassa maailman parasta musiikkia. Hyvä yleiskunto on kaiken jaksamisen perusta!